Niemi Päivi
HS

Muovijääll8 höyl8tään mitaleista
PÖytâjääkiekko villitsee pikkupojat. pankkimiehet ja johtajat
''Maalin tekeminen pöytäiääkiekossa tuntuu yhtä h_âltä' kuin pörssikunsien
nousu'', ihastelee p8nkkimies.
''Parasta ovat hienot ukot. Näkisipä heid8t Leviksissä'', haikail_
suunnittelija.
''Pelasin ensimmäisen kerran 36 vuo?a si?en. Eniten minulle on hyötyä
kBskushyökkâäiästä, mu?a myös pakkini tekevät usein maaleja''. selostaa
iohtaia.

Kommentit ovat ruotsalaisesta pöytäjääkiekon raamatusta
Bordshockeybibetnist8. Ottakoon v8kavastí. ken haluaa.
Ruotsälaiset pitävät pöytäjääkiekkoa lähes kansallisurheilunaan. Se. ioka
uskaltaa nimi?ää peliä l8tk&peliksi tai jääkiekkopeIiksi. ei
ruotsalaisten mielestä ymmärrä pöytäjä8kiekosta mitään.
''Pö_äjäâkiekkoa voi verrata pÖytätennikseen. lätkäpeli kuulostaa
pingikseltâ'', %otsalaiset puhkuvat.

Suomen mestaruudesta pelataan toukokuussa
Ensimmâiset Ruotsin mesta%uskitpailut lajissa pidettiin vuonna 1 982.
Mestaru uden tuol loin voi?aneesta Göran Agdu rista on tull ul pöytäkiekon
puoliamma#ilainen ia melkoinen kuuluisuus.
Suomessa pöytâjâäkiekko on ollut tähän asti lähinnä pikkupoikien
ioulunpyhien ajankulu.
Ensimmäiset póytäjääki8kon SM-kilpailut järjestetäân kutsukilpailuna
Helsingin Tavastialla 6. toukokuuta. Paikalle hankitaan 30-50 innokasta
pelaajaa. ja turnauksen suojelijaksi on lupautunut muusikko ja armoitettu
vitsínkertoja Sakari Kuosmanen.
Jos kisoista tulee menesVs. ensi vuonna loppukilpailuun pää' systä'
känitaan Ruotsin mallin mukaisesti osakilpailuissa eri puolilla maata.
kisoja puuhaavat Stiga Oy ja Suomen Radiotieto Oy suunniRelevat.

''Tumba'' myyntitykkinä
Ruotsalaiset väi?ävät keksineensâ pöytäjää' kiekon vuonna 1 939. jolloin
tu ntematon mies asteli erään tu kholmalaisen firman kon?o ri in.
Miehellä oli kanalossaan kömpelÔ puinen laatikko, jonka lyhyemmillä
sivui Ila olevista rei'istä sojotti tikkuja.
Tukholmalaisfirman omistajat kiinnostuivat Iaatikosta ja maksoivat
miehetle kertasumman. Kauppa on epäilemâ#á harm'Manut keksijää
jBlkeenpäin. sillä hänen laatikollaan ovat yritykset s'Memmin lyöneet
%hoiksi.

Tuntema?oman keksijän laatikko ei kelvannut sellaisenaan ruotsalaisille
tuotekehiRelijöille. Vuoden 1 939 joulumarkkinoille ilmestyi laatikon
parannettu versio. Peliä valmiste?íin aluksi tuhat kappale?a ja se
maksoi 4,75 kruunua.
40-luvun lopulla peli sai puureunat ja masoniittikentän. Pari vuotta
myöhemmin maalin päälle virite?iin häkki.
Vuonna 1 959 pelitaatikoita valmistamaan yh_yt Stiga-yhtiö vä%äsi
%otsal8isen kiekkotähden Sven ''Tumba'' Johanssonin leipiinsä.
Tumba-pelistä tuli menesVs. Ne lapset. iotka eivät toivoneet peliä
ioulupukilta, olivat saaneet sen io syntymä' pä' ivâlahj_si.
Ensimmäisissä peIei5sä pelaaj8t liikkuivat vain pitkì#äin. Uusimmissa
malleissa laitahyôkkäàjät paäsevät kiertämään maalin taakse.

Kotirouvien lisäansio
Pelaajat muu?uivat kolmiulo#eisiksi 60-luvulla. Myös ukkojen utkonäkö on
vaihdellut eri vuosikymmeninä. Pelaaiat ovat vâliltä' viile?äneet
kBukalossa vi1lapaidoissa ja pipoissa. väliltä tukka hulmuten. naama
virne8ssä.
Stigan kotipaikkakunnalla Tranåsissa maalattiin 60- ia 70-luvuitla
pelaajat käsin. Monessa kodissa paloi kei#iön valo läpi yÖn. kun
kotirouvat hankkivat lisäansioita värittämäIlä pelaajitle paitoja ja
housuja.

PöMä'jäâkiekon kehi#elijât unelmoivat ajasta, jotloin pelaajat häärivät
kaukalossa vapaasti ja maalivahti 8ätkMelee käsiään ja jalkojaan.
Tukholman olympiakisoissa 2004 (?) pö' Mäjäâkiekossa kamppailtaneen
olympiamitaleista...

Pöytäjääkiekon pe?ssáäntó numero yksi: Hyökkää kahdella _dellä j_a tue
pakkien vipuja ke_stí vatsaa vasten. Perussä&ntö numero kaksi_. Pidä pää
kylmânä ja ajattele seuraava kuviosi etukäteen
Erkki Laine